Jouko Korkala

Art Exhibition - Taidenäyttely
10.-20.06.2017
"Avoimet kylät, Suomi 100" on samaan aikaan avajaisten kanssa 10.06. klo 12
Taide-ja tapahtumatila, Galleria Conrad - Muhostie 88, 91800 Tyrnävä

Art Exhibition - Taidenäyttely
Autumn 2017 - Syksyllä 2017
Tyrnävän Myllykirjasto - Meijerikatu 3, 91800 Tyrnävä

Art Exhibition
Avoinna sovittaessa
Atelje-Galleria - Veturikuja 4C, 01300 Vantaa

Art Exhibition - Veistosnäyttely
27.02.-21.03.2017
Galleria Pisto - Lummetie 4, 01300 Vantaa

Art Exhibition - Taidemaalariliiton teosvälitys
11.-19.03.2017
Merikaapelihalli - Helsinki

Art Exhibition - Yhteisnäyttely
25.04.-09.05.2017
Galleria Happi - Sörnäisten rantatie 31, 00500 Helsinki

Art Exhibition

14.3.-22.3.2015

Kaapelitehdas Merikaapelihalli - Helsinki

Art Exhibition
26.6.-10.8.2014
Galleria 23 Heiskari - Lumijoentie 23, Liminka

Art Exhibition
20.8.-7.9.2014
Galleria 5 - Oulu

Art Exhibition
6.10.-26.10.2014
Galleria Pisto - Lummetie 4, 01300 Vantaa (Tikkurilan pääkirjaston galleria)

Art Exhibition

24.4.-19.5.2013

Galleria KAPRIISI - Tampere

Jouko Korkala

Päivätie 3
01670 Vantaa
+358405489911
jouko.korkala(ät)gmail.com
joukokorkala.com

Study

2013 Limingan taidekoulu, kesäkuu - Hannu Lukin 2012 Piirustusseminaari - Aalto-yliopisto
2012 Pronssivalu - Liminka - Rauli Körkkö
2008 Pronssivalu - Kuusamo - Raimo Jaatinen
1994-2012 Kuvanveistoa
1980-84 Grafiikkaa
1977-2012 Maalausta - Aikuisopistoissa Helsinki, Vantaa
1968 Vapaan Taidekoulun piirustussali

2013

Galleria Kapriisi, Tampere, yksityisnäyttely

Tilat Happi

Galleria Bulevardi 7, Helsinki

2012

Galleria Gjutars, Vantaa, yksityisnäyttely

Galleria Becker, Jyväskylä, yhteisnäyttely

Galleria Bulevardi 7, Helsinki

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2010

Galleria Bulevardi 7, Helsinki

Peijas, Vantaa, yksityisnäyttely

Lumo, Vantaa, yksityisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2009

Vantaan taidemuseo, ei koskaan eläkkeelle-näyttely

Galleria Gjutars, Vantaa, yksityisnäyttely

Pisto-galleria, Vantaa, yksityisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2008

Galleria Art CRT, Vantaa, yksityisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2006

Galleria G5, OTS, yhteisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2005

Vantaan Taidemuseo, Silmät auki- näyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2004

Galleria Gjutars, Vantaa, yksityisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2003

Skjl:n vuosinäyttely, Varkauden Taidemuseo

Myllykirjasto Tyrnävä, yksityinäyttely

Galleria Paperihuone, Hämeenlinna, yksityisnäyttely

TML: teosvälitys, Helsinki

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

2002

Galleria Gjutars, Vantaan Tait. seuran yhteisnäyttelyt

Taidevintti Art Asikkala, Vääksy, yhteisnäyttely

Art Jok`vars, Jämsä, yhteisnäyttely

Pohjalainen kulttuuriympäristö-näyttely, Ilmajoki

1993

STS: 98. Näyttely, Karkkila

1990

Vernissa, Tikkurila, yhteisnäyttely

Illustrations

1994 - Turvallisempi museo/ Museoliitto, Mikko Perkko

1991-1993 - WWF-lehti

Memberships

Taidemaalariliitto >2013

Oulun Taiteilijaseura

Vantaan Taiteilijaseura

Ars Liminka

Jouko Korkala

Päivätie 3
01670 Vantaa
+358405489911
jouko.korkala(ät)gmail.com
joukokorkala.com

Atelier in Vantaa

On the map: Päivätie 3

Atelier in Tyrnävä

On the map: Muhostie 88

Galleria Conrad website

Browse forward for the English version. Thank you.

Useasti taulun pinnalla viivasto muodostaa eräänlaisen karttaverkoston, voimaviivoja, elämänviivoja, joita työstämällä voin vapaasti kaavoittaa ja kartoittaa uusia alueita. Hahmotelmia, jotka jäävät elämään.

Viiva on vahva ele myös yksin, mutta vuoropuhelu eri vahvuisten viivojen kanssa rytmittää pinnan eri värisävyjen lisätessä tasoerojen skaalaa. Kartastot jäävät usein tulevien suunnitelmien alle ja taulu voi käsittää useampia eri kerroksia.

Myös tekemieni veistosten työmenetelmässä käytän samaa ajattelutapaa. Aloittaessani en ole selvillä mitä on tulossa ja lopputulos onkin käynyt läpi monet arvioinnit. Veistosten lopputuloksen on kestettävä, joten työstän melko pitkään töitäni, ennen kuin päästän ne käsistä.

Browse forward for the English version. Thank you.

Taiteen tekeminen on minulle tärkeätä myös pelkän prosessin vuoksi. En kovinkaan paljon suunnittele tekemisiäni, vaan pelkästään teen jatkuvasti ja lajittelen ne myöhemmin eri kategorioihin. Olen ajatellut asian niin, että kuten musiikissa myös kuvataiteessa on eri lajeja. Voit säveltää eri soittimille, kamarimusiikista sinfonioihin saakka, kuvataiteessa abstraktista vahvasti esittävään. Monen mielestä musiikki näkyy kuvissani. En halua tiukkoja rajoja. Tekijän kädenjälki näkyy joka tapauksessa.

Värien suhteen olen samassa vaiheessa kuin Manolio Brusatin teoksessaan ”Värien historia” pohtii… ”väri joka on ja ei ole” jotain harmaanruskean väliltä saa vierelleen vanhan kullan, kellertävän ja harmaankeltaisen värin. Vasta värin löytymisen jälkeen seuraa muoto.

Aivan viimeaikoina olen alkanut etsiä yhä enemmän abstrakteille muodoille esittävyyttä, käyttää tarkoituksellisesti voimakkaampia värejä ja löytää inhimillisiä objekteja – figuureja – kuitenkin tyylitellen, häivyttäen, piilottaen ja muotoa hakien. Tämä on havaittavissa myös veistoksissa. Tämänkertainen kooste töistäni on tilaan sovellettu esitys.

The configuration of lines in my paintings often constitute a sort of map, a network of roads, an interplay of forces and lifelines. And working on these elements means a continued effort to survey new territories, sketching new patterns that begin to live their own life.

A drawn line is a strong signal all by itself, but a dialogue of lines of different width and length can give the painting a rhythm of its own, a rhythm of surfaces and colours, adding a third dimension to the hierarchy of different layers, a sort of scale of forms and colours. These maps are often buried under new plans anticipating the future, so that it is in the natural course of things that different paintings have a different system of distinct layers.

Also my working methods follow the same way of thinking. When I start modelling some piece of sculpture I usually have no idea of what is coming and what kind of object I will end up with. But I will always go through a long process of experiments and intermittent breaks of evaluation until I finally reach the end result: the finished sculpture. This object must, in my opinion, have an enduring quality in itself, and to reach a level of perfection I am satisfied with. That is why I work so long on my objects. Even after this process they may get stored for some time because after all I still want to reserve a possibility to change some detail, if I think it proper.

All things considered, the very working process is the most important thing to me. Generally I don ́t make any plans about what I am doing, I just set to work and do things, and keep doing things until I finally start sorting them into different categories. In my mind painting resembles of music in many ways, that is to say, there are many “genres” in painting just like in music. You can compose for different instruments, from chamber music to symphonies, as well as in painting you can express yourself in many different ways, choosing freely out of a whole scale of different types, from abstract to more traditional, representative painting. Many people seem to get a feeling of music, when they look at my pictures, and they tell me that “ the music shows”, it is almost audible. I don ́t want to have strict borders between different genres, and that shows, too. - Anyway, they say, the personal touch of the painter shows clearly.

As to the treatment of colours I think I am in the same phase of my development as Manolio Brusati who in his book “The History of Colours” writes ... “a colour that is and is not”, something between grey and brown that gets to its side an old gold, yellowish and grey-yellow colour. The form does not follow until the right colour is found.

Not until recently have I begun to search for and experiment with representative themes and forms in my painting, intentionally using stronger colours in order to find again human objects – figures – doing it, however, in a stylizing, almost concealing manner, fading distinct outlines, hiding forms, only to recover lost colour afresh. The same tendency is also seen in my sculptures. Needless to say, the present collection of my works is only a sample, specially adapted for the space made available to me.

Copyright @ 2013 Jouko Korkala

Translated by E.K. Fabreus

Browse forward for the English version. Thank you.

Uudelleen löytynyt viisikymmentäluku

Risteilevät viivastot pitävät Jouko Korkalan teosten väripinnat koossa. Linjat vihertävän harmaalla pohjalla voisivat olla puun oksia tai abstrakteja sommittelun rakentajia. Niillä voi olla pelkästään dekoratiivisia ominaisuuksia. Välillä näkyy esittäviä viitteitä, jälkiä asetelmasta tai arkkitehtonisia vaikutteita. Toisinaan se on taitavasti häivytetty minimiin, tällöin väripinnat muodostavat limittäin tasoja, joiden rajapintaan muodostuu jälleen hienon hieno viiva.

Tämän kaltainen elinvoimaisuus saa aikaan sen että silmä lepää näissä teoksissa. Niinpä lopulta ei ole merkitystä mistä maalaukset koostuvat. Ne vahvistavat maalaustaiteen olemassaoloa sinällään. Yhdessä harmonisten ja murretuilla väreillä maalattujen väripintojen kanssa viivasto muodostaa sisäisen latautuneisuuden tunnun. Se tunnelma siirtyy maalauksesta toiseen hieman vaihdellen luomatta mystiikkaa, jollainen on tämän tyyppiselle maalaukselle vierasta.

Browse forward for the English version. Thank you.

Kun näitä maalauksia katsoo, niistä välittyy valoisa, vapautunut tunnelma. Jouko Korkala on löytänyt taiteelliset vaikutteensa 50-lukulaisuudesta. Tänä aikana Suomeen alkoivat virrata eurooppalaiset taidesuuntaukset. Puhtaaseen muotoon perustuva modernismi löi tuolloin läpi. Vallitsi yleinen optimismi ja usko tulevaisuuteen. Sotien jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää unohtaa menneet. Kun rajat valtioiden välillä avautuivat usean vuoden sulkeutuneisuuden jälkeen, helpotti se myös henkistä ilmapiiriä huomattavasti. Kuvataiteilijat rakensivat omalla sarallaan uutta maailmaa.

Korkalan maalausten väri-ilme on näennäisen neutraali ja harmaa, mutta tarkemmin havainnoituina pinnat ovat täynnä pientä elämää ja valoa. Tuo valo on osaltaan myös teoksia koossapitävä voima, ja se olemukseltaan perustuu tarkoin harkittujen sävyjen rinnastamiseen. Yksittäinenkin sävy väripinnassa on sinänsä kaunis. Kokonaisuudessaan esteettinen tavoite on saavutettu: rauhallinen, hiljainen kauneus on läsnä maalausten toteutuksessa sekä tyylikkäässä lopputuloksessa.

Browse forward for the English version. Thank you.

Jouko Korkala on ollut pitkään uskollinen tämän kaltaiselle kuvantekemiselle. Hän on kehittänyt tyylinsä lähtökohdista huolimatta konstailemattoman ytimekkääksi. Tyyli on muuttunut Korkalan omaksi, hänen työnsä ovat tunnistettavia.

Hannu Sillanpää - taidemaalari

The 1950s Revisited

In Jouko Korkala ́s works different colour surfaces are held together by configurations of intersecting lines. Lines drawn on a grey – greenish background could obviously be twigs of a tree or elements of an abstract design. Or they could be vehicles of decorative properties, plain and simple. Sometimes there are references of representative elements, traces of an imaginary still-life or distinct influences of architecture. Sometimes these elements are skilfully faded to a minimum and the various colour surfaces are seen to form overlapping layers of geometrical planes. The boundaries of these planes, in their turn, form a delicate pattern of lines.

This kind of vitality of Korkala ́s works - a sort of inner dynamics of lines and planes – will give you a feeling of inner peace. Finally you will realize that it does not matter what kind of elements his paintings consist of. They are just a confirmation of how art really can exist on its own, the existence of art per se. Together with surfaces painted in harmonic and broken colours the pattern of lines will give you a gradually growing sentiment that the picture has something important to say, irrespective of whether you like it or not. Somehow it is charged with meaning.

This sentiment is transferred from one painting to another with only slight variations, without any mystification of the themes.

Watching Korkala ́s paintings will always put you in a light and free mood. He has got his artistic influences from the 1950s in Finland. During this decade new art movements and trends from continental Europe began to invade Finland. Modernism based on cultivating the ́pure form ́ made a breakthrough even here in the north. General optimism and faith in the future prevailed and dominated all domains of human activity. Actually in the aftermath of World War II there was no other alternative than to look forward. And in spite of everything try to let bygones be bygones.

Even if the nation had just survived five long years of war and suffered terrible losses in material and human resources. Opening-up of closed borders meant that people in most democratic countries in Europe and the rest of the world also got rid of the war-time isolation. This fact had an enormous effect on the intellectual atmosphere all over the country. Artists, too, wanted to contribute to the common effort and do their best to shape the brave new world.

At first sight the colour palette of Korkala ́s paintings may seem rather neutral and grey, but at a closer look it will become evident that the various surfaces are full of life and light. This kind of light peculiar to his paintings acts as a cohesive force, the impact of which is based on the juxtaposition of carefully thought nuances. That is the reason why a single nuance on some part of a surface can be beautiful in itself. Thus the overall aesthetic goal is achieved: a unique beauty, serene and silent. This quality characteristic of Korkala ́s art is always present. End result: exceptional elegance.

Jouko Korkala has long been true to his own kind of painting. Irrespective of his starting points he has all his career as a painter systematically developed a style of his own, in order to make it correspond to his idea of composition and colours, reduced to their very substance. That is why his works are easily recognizable even among a larger collection of paintings.

Hannu Sillanpää - painter

Translated by E.K. Fabreus